Lukuvinkki: Matti Riekki - Raskas askel

Juoksukirjallisuutta pitkästä aikaa! Kertauksena voin sanoa, että olen kirjoittanut juoksemisesta useita kertoja aiemminkin, tämän linkin takaa löydät nuo kirjoitukset.

Ohuena disclaimerina todettakoon, että tunnen Matti Riekin, koska olen ollut saman firman palveluksessa. En kuitenkaan saanut tätä kirjaa häneltä tai kustantajalta, vaan nimimerkki Nurmijärven Benjamin Peltoselta (jolla ei ole oikean Benjamin Peltosen kanssa mitään tekemistä). Oliko tarpeeksi sekavaa? Hyvä.



Raskas askel kertoo alaotsikkonsa mukaisesta "juoksijan synnystä", eli siitä miten musatoimittajan elämäntyylistä nauttiva 34-vuotias mies ottaa itseään niskasta kiinni ja lähtee lenkkipolulle. Siitä hetkestä käymme Riekin seurassa kymmenen vuotta eteenpäin 6 maratonia ja lukuisia lyhyempiä kisoja juosseeksi kirjailijaksi, joka haluaa kertoa muillekin miltä juokseminen tuntuu, ja miksi sinunkin kannattaisi juosta.

Minä tosiaan juoksen jo, ja varsinkin kirjan alkupuolella kerratut perusasiat ovat itselleni tuttuja (ja olen itse asiassa lukenut melkein kaikki mainitut lähdeteoksetkin), mutta SILTI niitä on hyvä aina välillä kerrata. Kuitenkin se henkilö, joka on kenties jo haaveillut juoksemisen aloittamisesta, muttei ole vielä uskaltanut, saa tästä varmasti enemmän irti kuin minä.

Ja siltikin nautin tästä kirjasta. Laiskuuteen taipuvaisen kulttuurityöläisen kamppailussa kohti maratoonariutta on itselleni paljon samaistuttavaa, vaikka onkin sanottava, että Riekin ryhtiliike on paljon omaani riuskempi, olenhan saanut aikaiseksi juosta vain yhden kokonaisen maratonin ja viisi puolimaratonia.

Kävin viimeksi lenkillä eilen. Käyn lenkillä n. 3 kertaa joka viikko, mutta maratonharjoittelun vaatimia kilometrimääriä en ole kahden viime vuoden aikana saavuttanut. Se harmittaa. Tuntuu kuitenkin, että tämä kirja piiskaa minua tässä aikeessa eteenpäin. On kiire joo, on perhe joo, on sosiaalistakin elämää, mutta nämä ovat kaikki tekosyitä.

No niin, en nyt lähde tässä itse guruksi esittäytymään, lukekaa Raskas askel niin tiedätte.

Riekin kieli on selkeää, hänelle tyypillisen konstailematonta. Voin itse asiassa kuulla hänet puhumassa näitä sanoja, mikä on osoitus omasta tyylistä. Ainoana miinuksena voisin mainita sen sävyn, jolla hän juoksua aloitteleville miehille puhuu. Aivan kuin Riekki yrittäisi jallittaa vastentahtoista päiväkotilasta pistämään kurahousut jalkaan kun hän maanittelee miehiä käyttämään juoksutrikoita.

Olen unohtanut, että se on jonkun mielestä "noloo".

No, toisaalta keski-ikää lähestyvät miehet ovat hyvin paljon lapsen kaltaisia, jolloin lapsellinen sävy lienee perusteltu. Mutta muutamaan otteeseen tämä kävi kyllä häiritsemään.

Päiväkotisävy kuitenkin unohtuu, kun Riekki pääsee kuvailemaan maratonejaan. Herkullista luettavaa, itse yhden hyvin epäonnisen maratonin läpikäyneenä voin vakuuttaa. En nyt malta olla linkkaamatta sitä omaakin tekstiä: Miltä tuntuu juosta maraton.

Suosittelen, siis. Ei niin tekninen tai PRO kuin jotkut "ammattilaisten" juoksuoppaat, mutta ei toisaalta niin filosofinen kuin Haruki Murakamin mainio What Do I Talk About When I Talk About Running, mutta sopivasti siitä väliltä.

Posted in , , | Leave a comment

Podcast-vinkki: ...And the Writer Is

Pitkästä aikaa podcast-vinkki! Ensin on ihan työn puolesta mainittava, että Spotifyssä on nykyään saatavilla myös suomalaisia podcasteja. Browse-välilehdeltä löytyvät ne. Maininnan arvoisia ainakin Noin viikon radio, Anton & Joonas, Tuplariimi, Perttu Häkkinen ja en nyt muista mitä kaikkia.

Tämä kirjoitus kertoo kuitenkin amerikkalaisesta ...And the Writer Is -podcastista, johon tutustuin kuukausi pari sitten.

Podcastissa amerikkalainen biisintekijä Ross Golan haastattelee tuntemiaan biisinkirjoittajia. Golan itse on käsittääkseni enemmän sanoittaja, joka on ollut tekemässä muun muassa Selena Gomezin Same Old Lovea, Flo Ridan My Housea ja Ariana Granden Dangerous Womania.

Kaikki vähänkään musiikkilehtiä lukeneet tai muusikoiden radiohaastatteluja kuunnelleet tietävät, että on maailman tylsintä kuunnella kun muusikko kertoo PROSESSISTA ja siitä mitä studiossa tapahtuu. Tai siitä, miten juuri nämä biisit kuulostavat parhailta ikinä.

Golan väistää tämän sudenkuopan kahdella tavalla. Ensinnäkin kaikki haastatellut biisinkirjoittajat Benny Blancosta The Scriptin kundeihin ovat hänelle entuudestaan tuttuja, joten puheessa on hyvin rento sävy. Toiseksi Golan kyllä puhuu vieraidensa kanssa paljon kirjoittamisesta käytännössä, mutta kaikki tapahtuu kirjoittajan elämäntarinan ohessa.

Tai ehkä kun kaksi ihmistä puhuu aiheesta, josta molemmat tietävät paljon, on lopputulos viihdyttävämpi kuin "tavallisten" artistihaastattelujen tapauksessa.

Joka tapauksessa olen nauttinut suuresti tästä sukelluksesta musiikkibisneksen suurten taustavaikuttajien maailmaan. Suosikkini on ehkäpä J. Kash (joka *krhöm* puhui myös tammikuun Kuuban-reissullamme), joka on viime vuosien suurimpia hittikyniä vaikkei omien sanojensa mukaan osaa soittaa tai laulaa.

No, turha aukiselostaa podcastia enempää, tutustukaa itse. Biisinkirjoittaminen on kiehtova ala, joka rock-bändeiltä perityn itsetekemisen kunniallisuuden perinteen johdosta on vasta viimeisen 5-10 vuoden aikana noussut kukoistukseen Suomessa.

Posted in | Leave a comment
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...